Loma oli, loma meni, mutta tämä ihanuus se vaan jatkuu! Haikein mielin me ennen lomaa jätimme tämän paljon muistoja mieleen nostavan paikan. Loman ollessa lopuillaan haikein mielin suuntasimme katseemme tulevaan kolmeviikkoiseen opiskelujaksoon. Toisaalta kaipuu oli myös menneessä lomassa! Kuitenkin, kun loma oli saatu karistettua mielestä ja opiskelu oli alkanut, ei kukaan enään kaivannut takaisin täältä ikimuistoisesta “onnen laaksosta”!
Emäntänä ja isäntänä on ollut ilo huomata täynnä intoa olevien tulevien sukupolvien vastuunkantajien olevansa luottamuksien arvoisia ja saapuvansa lähes aina ajoissa omaan soluunsa. Opistoystävämme eivät siis ole harmaannuttaneet lisää meidän jo kovin harmaita hiuksiamme myöhästelemällä ja olemalla pois omasta solusta!
Mieltämme on piristänyt myös oppilaiden ilmeisesti lomalta saama uusi opiskeluinto, joka on kohottanut koko opistoyhteisömme yhteistä ilmpiiriä. Ei se lomakaan, vaikka usein siltä saattaa tuntua, ihan turha lepohetki tämän usein niin raskaan ja uuvuttavan opiskelun lomaan olekaan!
Tällä viikolla opistolle saapui kauan odotetut ”opistoJumpsuitit”, joiden suuri suosio näkyi monta päivää käytävillä ensimmäisen saapumiserän tullessa. Rakennuksessa liikkui, ja liikkuu edelleen, huppupäisiä olentoja, jotka tuon tuostakin piristävät jotakuta vastaantulijaa hauskalla arvuutteluleikillä: kuka hupun alle kätkeytyy?
Keittiölautakunta tahtoi mielellään piristää meitä järjestämällä kaikkien iloksi leikkimielisen kakkukilpailun, joka sai oppilaat luomaan toinen toistaan hienompia ”kermavaahtokinuskimarsipaaniluomuksia” ja muita vastaavia kakkuja.
Lauantaiaamuna klo 5:45 lähdemme koko opiston voimin Ukkohallaan kevyelle laskettelureissulle, josta kotiudumme myöhään samana iltana. Siellä meillä on jälleen mahdollisuus yhdessä kokea asioita laskettelun ja ulkoilun parissa..
Miia ja Sakari
