Ensimmäinen opistoblogi tälle vuodelle. Ihan hullua olla täällä! Nyt on tosiaan menossa toinen opistoviikko, ja tässä ajassa on ehtinyt tapahtua jo ihan älyttömästi kaikenlaista: ollaan tutustuttu ihaniin uusiin ihmisiin, käyty alkuvaelluksella, alotettu eka lukujärjestyksen mukainen viikko, naurettu, saunottu, kyläilty toisten soluissa… tämä lista voisi jatkua vielä vaikka kuinka!
Tänne tuleminen jännitti varmasti melkein kaikkia, mutta tunnelma rentoutui nopeasti ja jännityksestä päästiin yli jo ihan alussa. Porukan yhteishenki on kasvanut valtavasti, eikä meno näytä hidastuvan.
Alkuvaellus vaikutti tähän suuresti. Käveltiin Saarisen leirikeskukseen vähän kierrellen metsän siimeksessä, menomatkalla kilsoja tuli lopulta suunnilleen 13. Nukuttiin teltoissa, kanahäkiksi kutsutussa pressu-kyhäelmässä ja kahdessa mökissä, muuutama saattoi nukkua jopa riippumatoissa. Illalla lauleltiin, pelailtiin rantalentistä, käytiin uimassa ja saunomassa ja syötiin hyvää ruokaa. Ilta oli kaikin puolin onnistunut. Aamulla vedettiin köyttä ja yllit (yrittäjyyslinja) vei tällä kertaa voiton kotiin. Kymmenen kilsan kotimatka taittui leppoisasti, vaikkakin välillä rakot ja nirhaumat hidastivat kulkua.
Musiikkia on kuultu näillä kahdella ensimmäisillä viikoilla taukoamatta.Täältä löytyy monia taitavia soittajia ja laulajia, saadaan tänä vuonna siis taas tuotettua mahtavaa ja erilaista musiikkia monella eri kokoonpanolla.
Sillä välin, kun muut olivat viikonlopun vietossa kotona, lellit (luonto- ja erälinja) kävivät merellä melomassa, välillä pysähtyen saarissa nukkumassa. Emme olleet itse mukana, mutta tarinoista ja some-postauksista päätellen, reissu oli mennyt niin sanotusti nappiin.
Isäntää ja emäntää on ilahduttanut jokailtaiset solukierrokset. Kaikissa soluissa on otettu lämmöllä ja innolla vastaan joka ilta, saatiin tuossa yhtenä iltana muun muassa yksityinen laulunäytös ja lätyt päälle.
Jokaisessa solussa on lähtenyt rullaamaan nätisti ja monet ovatkin ehtineet sisustaa kämppiä mukavannäköisiksi. Välillä meno on ollut vilkasta, toisinaan taas on rauhotuttu vaikka kahvikupposten ääreen rupattelemaan ja ihmettelemään maailman ja opiston menoa.
Tiistaina ihana iltapäivystäjämme Helinä järjesti Luna-koiransa kanssa meille makkaranpaistoa kodalla ihan opiston lähellä, ja siellä kävi itse kukin pyörähtämässä tai istumassa pitemmänkin aikaa. Oli ihana kuunnella muiden puheensorinaa ja tulen rauhoittavaa rätinää, siinä puisella penkillä istuessa. Taidettiinpa siinä muutama syvällisempi keskustelukin käydä, aina välillä.
Opistolla pidettiin keskiviikkona seurat ja oli mielenkiintoinen kokemus osallistua seurojen järjestämiseen niin läheltä. Saimme siis toimia seuraisäntänä ja -emäntänä, ja kanttori ja esilaulajakin löytyi opistolaisten joukosta.
Tällaista menoa siis täällä. Jos tänne kaikki asiat dokumentoisi oikein tarkkaan, emme saisi tätä koskaan valmiiksi. Siksi jätämmekin tämän tekstin tähän ja lähetämme kaíkille vanhemmille ja kotiväelle terveisiä! Voitte olla huoleti, meillä menee sikamukavasti täällä ja kaikilla on vaikuttanut olevan hauskaa.
Mahtava, jos luit tänne asti, ensiviikolla saavat seuraavat isäntä ja emäntä kertoa viikosta ja sen tapahtumista. Yritetään tänä vuonna pitää tämä blogi hengissä ja aktiivisempana kuin koskaan!
Alina Fabritius ja Samuel Nissinen
