{"id":7340,"date":"2018-04-30T10:33:29","date_gmt":"2018-04-30T07:33:29","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rkropisto.fi\/?p=7340"},"modified":"2022-01-04T20:51:30","modified_gmt":"2022-01-04T18:51:30","slug":"7340","status":"publish","type":"blogi","link":"https:\/\/www.rkropisto.fi\/en\/blogi\/7340\/","title":{"rendered":"Luonto- ja er\u00e4linjan hiihtovaellus"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/h2>\n

12.4. Torstai, Lahpoluoppal<\/h2>\n

Norjan Kautokeinossa pienen koulun pihalla ilmassa on hieman alkukankeutta, sill\u00e4 hetki sitten olimme ihailleet maisemia ja pienen kyl\u00e4n r\u00e4nsistyneit\u00e4 m\u00f6kkej\u00e4 bussin ikkunoista, mutta nyt sukset jalassa ja ahkiot per\u00e4ss\u00e4 edess\u00e4 siint\u00e4\u00e4 150 kilometri\u00e4 hiihtoa tuntemattomassa er\u00e4maassa samat naamat seurana kahdeksan p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kaikkien naamalla loistaa kuitenkin innostunut hymy, joka vain levenee iltaa kohti auringon ja maisemien helliess\u00e4 mieli\u00e4mme. Illalla ensimm\u00e4isess\u00e4 telttaleiriss\u00e4 tunnelma on jopa hieman huvittava, kun jokainen nauttii onnellisen n\u00e4k\u00f6isen\u00e4 t\u00e4st\u00e4 yksinkertaisesta er\u00e4el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Parempaa aloitusta kuin t\u00e4m\u00e4 ei reissullamme voisi olla.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

13.4. Perjantai<\/h2>\n

Ep\u00e4onnen p\u00e4iv\u00e4, ainakin pojat voivat allekirjoittaa t\u00e4m\u00e4n. Nimitt\u00e4in ensimm\u00e4isen\u00e4 aamuna kaikki ei mennytk\u00e4\u00e4n ihan putkeen, kun pojat olivat laittaneet her\u00e4tyksen Norjan aikaan, joka on siis tunnin Suomen aikaa j\u00e4less\u00e4. Lopulta leiripaikalta l\u00e4htiess\u00e4mme aikaa oli aamutoimiin kulunut l\u00e4hemm\u00e4s viisi tuntia, joten olimme pahasti my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 aikataulusta. T\u00e4st\u00e4 lannistumatta taitoimme matkaa tuulisessa s\u00e4\u00e4ss\u00e4 porotokkia v\u00e4istellen, ja leiriydyimme y\u00f6ksi hyvill\u00e4 mielin kauniille paikalle joen rantaan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

14.4. Lauantai<\/h2>\n

Pistettiin edellisaamua paremmaksi ja my\u00f6h\u00e4styttiin vaan tunti aikataulusta. Edess\u00e4 on yksi reissumme l\u00e4mpimimmist\u00e4 p\u00e4ivist\u00e4, ja maisematkin on enemm\u00e4nkin kuin kohillaan hiiht\u00e4ess\u00e4mme yh\u00e4 ylemm\u00e4s tunturiin. Matka taittuu kuin siivill\u00e4, kunnes joku norjalainen poromies ilmestyy kelkalla eteemme ja ilmoittaa ett\u00e4 h\u00e4nen porolaumansa pit\u00e4\u00e4 kiert\u00e4\u00e4 kauempaa, jotta tiinen\u00e4 olevat poronaaraat eiv\u00e4t s\u00e4ihk\u00e4hd\u00e4. Muutama kilometrih\u00e4n siit\u00e4 lis\u00e4\u00e4 tuli, mutta onneksemme osa norjalaisista poromiehist\u00e4 on yst\u00e4v\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 sorttia, ja er\u00e4s heist\u00e4 teki meille kelkalla valmiin ladun Suomen rajalle asti. Fiilis oli sek\u00e4 haikea ett\u00e4 helpottunut suksiessamme rajana toimivan poroaidan l\u00e4pi, mutta Suomen puolella n\u00f6k\u00f6tt\u00e4v\u00e4 huussi piristi kummasti monen mielt\u00e4, tuntui nimitt\u00e4in melko luksukselta lumihankeen verrattuna. Illalla vertailtiin kenen nokka oli kaikista punaisin ja naurettiin monet makeat naurut onnistuneen p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

15.4. Sunnuntai<\/h2>\n

Ensimm\u00e4inen ja ainut sumuinen aamu, eteens\u00e4 ei n\u00e4e paljon nokkaa pidemm\u00e4lle. Sumusta ja huonosta luistosta huolimatta onnistuttiin lopulta iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsemme P\u00f6yrisj\u00e4rven er\u00e4k\u00e4mp\u00e4lt\u00e4, jonka pihassa meit\u00e4 ilmeisesti pidettiin jonkinlaisena n\u00e4ht\u00e4vyyten\u00e4, sen verran tiuhaan pari heppua r\u00e4psi kuvia. Matkan varrella kaksi mummoa oli luullut meit\u00e4 porotokaksi kun kaukaa olivat katsoneet. Sy\u00f6tiin yhdess\u00e4 katto p\u00e4\u00e4mme p\u00e4\u00e4ll\u00e4, jonka j\u00e4lkeen ne muutamat ep\u00e4onnekkaat, jotka omistaa semmosen ”v\u00e4h\u00e4n paremman kaverin” l\u00e4hti kukkuloille etsim\u00e4\u00e4n kentt\u00e4\u00e4. Sinnikk\u00e4imm\u00e4t kiipesiv\u00e4t puihin, mik\u00e4 oli jo sen verran ep\u00e4toivosen n\u00e4k\u00f6st\u00e4 ett\u00e4 me onnekkaat saatiin ihan huolella pid\u00e4tell\u00e4 naurua. M\u00f6kin sis\u00e4ll\u00e4 oli my\u00f6s tunnelmaa, kun porukka seurasi Alina Herralan makkaranmurhausta ja pohti patjojen pierun erist\u00e4vyytt\u00e4. Etenkin Elias Ahon vierustoverit ja alapuolella nukkuva Alisa olivat huolestuneita happitilanteesta. Ilmansaasteista ja Jompen kuorsauksesta huolimatta y\u00f6 l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 sujui mainiosti.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

16.4. Maanantai<\/h2>\n

Aamulla tunnelma ei aivan ylettynyt kattoon asti johtuen siit\u00e4, ett\u00e4 jouduimme j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n jo rakkaaksi tulleen P\u00f6yrisj\u00e4rven k\u00e4mp\u00e4n. Piristyimme kuitenkin nauraessamme Lassille, joka oli y\u00f6n pimein\u00e4 tunteina p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt l\u00e4ht\u00e4 makuupussissa hyppien ulkohuussiin. Parit nilkkarallithan Lassi kerkesi siin\u00e4 vet\u00e4st\u00e4 ennen ku palasi itsekseen mutisten s\u00e4nkyyn.<\/p>\n

My\u00f6s Sailan aamussa oli havaittavissa pilkahdus valoa, kun h\u00e4n matkalla tarpeilleen oli n\u00e4hnyt kuukkelin, jonka n\u00e4keminen oli hymyilytt\u00e4nyt viel\u00e4 huussista palatessakin. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hiihtomatkaa kertyi enn\u00e4tyksellisesti noin 35 kilometri\u00e4, mutta hyv\u00e4n luiston, loistavien alam\u00e4kien ja kev\u00e4tauringon ansiosta se ei tuntunut liian rankalta. Auringon jo laskiessa leiriydyttiin N\u00e4rpi\u00f6n laavun kupeeseen ja nautittiin nuotiosta ja viimeisest\u00e4 telttay\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

17.4. Tiistai<\/h2>\n

Hyvin nukutun y\u00f6n j\u00e4lkeen hiihtelimme joen uomaa pitkin Hettaan, jossa koitti yksi reissun kohokohdista eli kaupassa k\u00e4ynti. Kaupassa ihmettelimme v\u00e4liss\u00e4 mik\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 haisee n\u00e4in pahalta, kunnes muistettiin ett\u00e4 se hajuhan tulee meist\u00e4. J\u00e4\u00e4tel\u00f6 taisi olla kaikilla pakollinen ostos, jota sitten nautittiin auringonpaisteessa Hetan keskustassa. Jomppe joutui my\u00f6s ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa urallaan ostamaan kesken reissun tyt\u00f6ille lis\u00e4\u00e4 wcpaperia, johtunee varmaan tytt\u00f6jen suolistojen sujuvasta toiminnasta. Hetasta l\u00e4hdettiin nousemaan kohti Pyh\u00e4keron rinteit\u00e4 ja matkalla kohti Sioskurun k\u00e4mpp\u00e4\u00e4 pys\u00e4hdyttiin munkkikahveilla er\u00e4\u00e4ss\u00e4 latukahvilassa, jonka pit\u00e4j\u00e4 kertoi hyvi\u00e4 juttuja ja terassilla vieraili kuukkeli pullaa pihist\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ennen k\u00e4mp\u00e4lle saapumista ihasteltiin viel\u00e4 reissun parhaimpia tunturimaisemia Ounastunturin p\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja lasketeltiin alas niin mehevi\u00e4 ja jyrkki\u00e4 m\u00e4ki\u00e4, ett\u00e4 muutamat meist\u00e4 vet\u00e4s pari mutkaa suoraksi ja otti v\u00e4h\u00e4n osumaa hankeen. Sioskurun k\u00e4mp\u00e4n pihalla n\u00e4kyi ehk\u00e4 koko reissun leveimm\u00e4t virnistykset, niin hyv\u00e4lt\u00e4 alam\u00e4et oli maistunu. Pojat sai nukkua onnellisesti kesken\u00e4\u00e4n varaustuvan puolella, tytt\u00f6jen k\u00e4rventyess\u00e4 kuin grillimakkarat autiotuvan yl\u00e4parvella.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

18.4. Keskiviikko<\/h2>\n

P\u00e4iv\u00e4n hiihtomatka oli vain s\u00e4\u00e4litt\u00e4v\u00e4t 11 kilometri\u00e4, joten oltiin hyviss\u00e4 ajoin perill\u00e4 Hannukurun er\u00e4k\u00e4mp\u00e4ll\u00e4. Siell\u00e4 alettiin l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4\u00e4n saunaa ja kuivateltiin kamppeita uskomattoman l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 auringonpaisteessa. Tutustuttiin my\u00f6s Tampereen urheiluopiston porukkaan, joka olikin hieman erilaista sakkia. Vedenhaku reissulla Antsan ik\u00e4 piteni hurjasti, kun Alisan ja Eetun kainaloita my\u00f6ten lumessa r\u00e4mpimisen katsominen tukevasti hiihtoladulta dominoita mussuttaen kirvoitti sellaisen vahingoniloisen naurunremakan, ett\u00e4 tuntui vatsalihaksissa seuraavanakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Ilta sujui rennosti pahimpia rasvakerroksia saunassa pesten, kodassa makkaraa paistellen ja tuvassa porukalla jutellen. Y\u00f6ll\u00e4 saimme j\u00e4lleen nauttia Jompen pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 kuorsauskonsertista.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

19.4. Torstai<\/h2>\n

Aamulla varhain kun lunta sateli oli olomme kovin haikea. Viimeinen p\u00e4iv\u00e4 uskomattomasta matkastamme edess\u00e4. Tehtiin verkalleen aamutoimet toisin kuin tamperelaiset, joiden minuuttiaikataulua ja yleist\u00e4 h\u00e4tik\u00f6inti\u00e4 oli aika huvittavaa seurata. L\u00e4hdimme hiiht\u00e4m\u00e4\u00e4n heid\u00e4n per\u00e4ss\u00e4 kohti Pallasta ja turhautumisen tunne tuli kyll\u00e4 tutuksi kun yl\u00e4m\u00e4iss\u00e4 ne vaan jumitti ja pitk\u00e4t alam\u00e4et k\u00e4veli. Noh, turhautuneilta nekin n\u00e4ytti kun lopulta suhahettiin niitten ohi. Viimeset kilometrit ennen Vuontispirtti\u00e4 hiihettiin yhten\u00e4 porukkana kaikki lellit ja ihmetelttiin miten nopeasti reissu olikaan mennyt. Kukaan ei p\u00e4\u00e4st\u00e4ny riemunkiljahduksia tai pomppinu ilmaan kun Vuontispirtti ja bussi n\u00f6k\u00f6tti meij\u00e4n eess\u00e4. Mutta kyll\u00e4 sekin sitten iloksi k\u00e4\u00e4ntyi kun sai ottaa hikiset monot viimesen kerran pois jalasta ja vilkuttaa tamperelaisten bussille huojentuneina siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4lleenn\u00e4keminen on aika ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4. Viimeist\u00e4\u00e4n kun p\u00e4\u00e4stiin saunaan pesem\u00e4\u00e4n loputkin margariinit pois hiuksista oli el\u00e4m\u00e4 taas mallillaan. N\u00e4lk\u00e4sin\u00e4 kuin sudet hy\u00f6kk\u00e4simme saunan j\u00e4lkeen poronk\u00e4ristyksen ja perunamuussin kimppuun, mill\u00e4 olikin aika unettava vaikutus loppuillaksi. Mukava oli kuitenkin viett\u00e4\u00e4 viel\u00e4 viimest\u00e4 iltaa seurojen, loppupalaverin, iltapalan ja jutustelun merkeiss\u00e4. Kiitollisina mentiin nukkumaan lakanoiden v\u00e4liin onnistunut reissu ja seuraavan p\u00e4iv\u00e4n rax buffet ja candy world mieless\u00e4. Jompen sanoin t\u00e4m\u00e4 oli paras reissu ikin\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

12.4. Torstai, Lahpoluoppal Norjan Kautokeinossa pienen koulun pihalla ilmassa on hieman alkukankeutta, sill\u00e4 hetki sitten olimme ihailleet maisemia ja pienen kyl\u00e4n r\u00e4nsistyneit\u00e4 m\u00f6kkej\u00e4 bussin ikkunoista, mutta nyt sukset jalassa ja ahkiot per\u00e4ss\u00e4 edess\u00e4 siint\u00e4\u00e4 150 kilometri\u00e4 hiihtoa tuntemattomassa er\u00e4maassa samat naamat seurana kahdeksan p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kaikkien naamalla loistaa kuitenkin innostunut hymy, joka vain levenee iltaa kohti […]<\/p>\n","protected":false},"featured_media":10283,"template":"","class_list":["post-7340","blogi","type-blogi","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.rkropisto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/blogi\/7340","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.rkropisto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/blogi"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.rkropisto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/blogi"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.rkropisto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10283"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.rkropisto.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7340"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}