Yliopettaja Kirsti Sorama muistutti tulevaisuuden ennakoimisen tärkeydestä. Ennakointi ei ole ennustamista vaan varautumista tulevaisuuteen ja sen tuomiin muutoksiin. Emme ihmisinä muutu, mutta tapamme toimia muuttuvat. Meidän tulee etsiä uusia mahdollisuuksia, kehittää osaamistamme, arvostaa ihmistä, verkostoitua sekä toimia luovasti ja innovatiivisesti. Tätä kaikkea teemme myös opistossa.
Soraman mielestä tulevaisuuden yrittäjä on oman tiensä kulkija, erilaisuuden hyväksyjä, muutoksen hyväksyjä ja sopeutuja, kommunikoinnin taitaja, tietoyhteiskunnassa pärjäävä, ihmissuhdeosaaja, rohkea riskien ottaja. Voimme opiston sisäoppilaitoksessa kehittää erityisesti sosiaalisia taitoja, erilaisuuden kunnioittamista, viestintätaitoja, kielitaitoa ja yrittäjämäistä asennetta ja tapaa toimia.
Professori Juha Hakala vertasi mennyttä aikaa tähän hetkeen. Maailma oli ennen hitaampi. Nyt maailma on monella tapaa nopeampi. Se näkyy epäselvyytenä, monimutkaisuutena ja joskus myös häiriöherkkyytenä. Tulevaisuustutkijoiden mukaan epävarmuus kasvaa tulevaisuudessa edelleen, vaikka ihminen on jo nyt äärirajoilla muutoksen sietämisessä.
Hakalan mukaan ammattimiesten ja toteuttajien lisäksi tulevaisuudessa tarvitaan asiantuntijoita, suunnittelijoita, ideoijia ja luovia osaajia. Syntyy myös aivan uusia ammatteja. Kannattaa opiskella ja kehittää omia taitoja monipuolisesti. Tulevaisuuden taitoja ovat puhumisen ja viestinnän taidot, taito kohdata erilaisuutta sekä kyky sietää muutoksia ja oppia uutta. Motivaatio eli innostus auttaa oppimaan uusia asioita. Tähän kansanopisto antaa hyvät mahdollisuudet.
Psykologiyrittäjä Päivi Jokitalon mielestä yrittäjä tarvitsee vuorovaikutustaitoja, yhteistyötaitoja ja itsetuntemusta. Kuka tahansa meistä voi olla yrittäjä, mutta jokaisesta ei ole siihen. Jokitalon mielestä opistossa kannattaa harjoitella vastuunkantoa ja asioiden loppuun tekemistä. Kun tehdään yhdessä riittävän haastavia tehtäviä ja projekteja, opiskelija voi kokeilla omia rajojaan ja saada onnistumisen kokemuksia. Samalla oppii sietämään epävarmuutta. Tekemällä oppii. Tähän on mahdollisuus esimerkiksi opiston oppilaskunnan yrittäjämäisessä toiminnassa.
Kuulimme myös mielenkiintoiset esittelyt Kempeleen yrittäjyysluokasta, Pyhäjoen yrittäjyyslukiosta, Jyväskylän Tiimiakatemiasta ja opiston uudesta yrittäjyyslinjasta. Koontipuheenvuorossaan Tulevaisuuden Kasvupolkujen Kyösti Karjula asetti tehtäväksemme avata ja laajentaa tulevaisuuden mahdollisuuksien ikkunoita. Tarvitaan kokemuksellista vastuullisuuden oppimista. Kun opiskelija saa tehdä riittävän haastavia projekteja, hän kokee, että häneen luotetaan. Luottamus antaa hyvän pohjan tehdä parhaansa.
Päivän aikana minulle vahvistui käsitys siitä, että Reisjärven opisto on yrittäjämäisesti toimiva kansanopisto, jossa ennakoimme tulevaisuuden muutoksia, haistelemme tuulia ja toimimme luovasti. Työntekijöillä on kehittävä ote työhönsä. Luotamme opiskelijoihin. He saavat vastuuta lautakuntien työssä, työvuoroissa ja vastuutehtävissä, opistoesittelyissä, loppiaispäivillä, opistopäivillä ja muissa opiston tapahtumissa. He oppivat sosiaalisia taitoja, toisen arvostamista ja erilaisuuden kunnioittamista opistokodissa, joka on samalla kertaa koti ja koulu. Opiskelijat rohkaistuvat ja oppivat esiintymään opistovuoden aikana. Sisäoppilaitos ja siinä toteutettava internaattipedagogiikka antavat upeat mahdollisuudet toteuttaa yrittäjyyskasvatusta ja toimia yrittäjän asenteella.
Mikko Kinnunen
